Aurajokisäätiö

  • Aurajokisäätiö sr
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Jokityö
  • Historia
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus
  • Kouluille
  • Kartalla
  • Yhteystiedot
☰ X
  • Aurajokisäätiö sr
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Jokityö
  • Historia
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus
  • Kouluille
  • Kartalla
  • Yhteystiedot

Aurajokilaakson sieniä

Sienillä on hyvin tärkeä tehtävä luonnossa, sillä ne toimivat paitsi hajottajina, ovat ne myös vuorovaikutuksessa kasvikunnan kanssa. Mykorritsasienet auttavat kasveja ravinteiden ja vedensaannin suhteen ja muodostavat laajoja, eri yksilöitä yhdistäviä verkostoja. Uusimpien tutkimuksian mukaan sienet auttavat muun muossa puita kommunikoimaan toistensa kanssa, varoittamaan taudeista ja muista vaaroista. Sienet huolehtivat osaltaan siitä, että kuollut kasvi- ja eläinaines maatuu vapauttaen ravinteet takaisin kiertoon ja ekosysteemin käyttöön, mahdollistaen näin uuden kasvun.

Suomesta tunnetaan jo noin 8000 eri sienilajia ja uusia lajeja löydetään jatkuvasti lisää. Sieniä kasvaa kaikkialla ja niitä voi tavata kaikenlaisissa kasvuympäristöissä. Useat sienilajit kuitenkin suosivat tietynlaisia kasvuympäristöjä. Kun tietää millaista kasvuympäristöä tietty sienilaji suosii, helpottuu niiden löytäminen. Osa sienistä on puiden juurisieniä, eli ne elävät mielellään yhdessä tietyn puulajin kanssa. Esimerkiksi suppilovahvero on kuusen juurisieni, minkä takia niitä kannattaa etsiä kuusimetsistä. Jotkut sienet suosivat myös niin sanottuja kulttuuriympäristöjä, jolloin niitä löytää parhaiten puistoista ja pihoilta. Esimerkki kulttuuriympäristön sienestä on keväällä tavattava kartiohuhtasieni, joka putkahtaa usein pihan istutusten kuorikatteeseen.

Ihmiset ovat käyttäneet sieniä ravinnokseen jo pitkään. Sienissä on hyvät ravintoarvot ja niiden kerääminen kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin. Sienten kerääminen ravinnoksi vaatii aina sienten tunnistamista. Jos et ole ihan varma, mikä sieni on kyseessä niin jätä se mielummin keräämättä. Luonnosta löytyy paljon helposti tunnistettavia ruokasieniä, mutta osa ruokasienistä on mahdollista sekoittaa myrkyllisiin sieniin. Hyvä tapa aloittaa sieniharrastus onkin opetella ensin helposti tunnistettavat ruokasienet ja yleisimmät myrkkysienet. Sienien tunnistamiseen voi ottaa avuksi esimerkiksi sienikirjan tai käyttää avuksi netistä löytyviä materiaaleja. Parhaiten sienestyksen maailmaan pääsee lähtemällä kokeneemman sienestäjän mukaan sieniretkelle. Aurajokilaaksossa on hyvät mahdollisuudet tunnistaa ja kerätä sieniä.

Tiesitkö, että alueen lehtometsissä voi tavata sienen aiheuttamaa hiusjäätä? Lue lisää hiusjäästä tästä.

Hiusjäätä Liedon Vanhalinnalta, kuva: Suvi Hakulinen, Aurajokisäätiö

Yleisiä ruokasieniä ja niiden kasvuympäristöjä: Sienen nimi voi kertoa, minkä puun juurisieni se on, mutta ei useinkaan rajaa pois muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi tammenherkkutatti on tammen, pähkinäpensaan ja tuomen juurisieni.

Lehtometsä:
lehtopunikkitatti, haavanpunikkitatti, tammenherkkutatti, mustatorvisieni

haavanpunikkitatti, kuva: Kari Pihlaviita
mustatorvisieni, kuva: Panu Kujala

Tuore kangasmetsä:
keltavahvero (kantarelli), koivunpunikkitatti, lampaankääpä, herkkutatti, suppilovahvero

herkkutatti, kuva: karitelo
keltavahvero, kuva: Juha Tuomola

Kuiva kangasmetsä:
isohapero, keltahapero, männynherkkutatti, kangasrousku (Huomaathan, että useat rouskut tulee ryöpätä ennen syömistä!)

kangasrousku, kuva: Alpo Huhmarniemi
isohapero, kuva: onari

Luontoportista ja useista sovelluksista saat apuja sienien tunnistamiseen
Testaa tietosi Ylen sienten tunnistustestillä

Kansikuva: Ville Autio, Aurajokisäätiö

Uutisia

  • Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin eläkkeelle

    Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin on jäänyt eläkkeelle syksyllä 2023. Vuodesta 2006 lähtien säätiön palveluksessa työskennellyt Sinikka haluaa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja Aurajoen ystäviä kuluneista vuosista ja toivottaa menes …

    Lue lisää
  • Keltalammikin torjuntatyö Aurajoella

    Keltalammikki on levinnyt viime vuosina hallitsemattomasti lounaisimman Suomen vesistöissä. Aurajoen ohella sitä on tavattu muun muassa Paimionjoella, Haunisten altaalla Raisiossa, Maskun hiekkakuopilla ja Naantalin Luolalanjärvellä. Kelluva vesikasvi …

    Lue lisää
  • Aurajoen opastuskeskus Myllärintalon ja kesäkahvila Myllärintalon Annelan kausi päättyi 17.9.2023. Tavataan taas ensi keväänä.

    Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo ja kesäkahvila Myllärintalon Annela kesäkausi 2023 päättyi Turun päivään 17.9.2023. Kiitämme kaikkia vierailijoitamme ja toivomme näkevämme teidät taas ensi kesänä! Halistenkoski ympäristöineen yhdistää ainutlaatuise …

    Lue lisää

aurajokisaatio-logo

Aurajokisäätiö sr

Valkkimyllynkuja 2, 20540 Turku

info@aurajoki.net

Aurajokisäätiön toimisto:
puh. 040 5537 409

Aurajoen opastuskeskus:
puh. 044 5537 408

Y-tunnus 1016653-0

Verkkolaskuosoite: 003710166530

Välittäjätunnus: OKOYFIHH

Google Map of Valkkimyllynkuja 2

© Aurajokisäätiö 2023