Sienillä on hyvin tärkeä tehtävä luonnossa, sillä ne toimivat paitsi hajottajina, ovat ne myös vuorovaikutuksessa kasvikunnan kanssa. Mykorritsasienet auttavat kasveja ravinteiden ja vedensaannin suhteen ja muodostavat laajoja, eri yksilöitä yhdistäviä verkostoja. Uusimpien tutkimuksian mukaan sienet auttavat muun muossa puita kommunikoimaan toistensa kanssa, varoittamaan taudeista ja muista vaaroista. Sienet huolehtivat osaltaan siitä, että kuollut kasvi- ja eläinaines maatuu vapauttaen ravinteet takaisin kiertoon ja ekosysteemin käyttöön, mahdollistaen näin uuden kasvun.
Suomesta tunnetaan jo noin 8000 eri sienilajia ja uusia lajeja löydetään jatkuvasti lisää. Sieniä kasvaa kaikkialla ja niitä voi tavata kaikenlaisissa kasvuympäristöissä. Useat sienilajit kuitenkin suosivat tietynlaisia kasvuympäristöjä. Kun tietää millaista kasvuympäristöä tietty sienilaji suosii, helpottuu niiden löytäminen. Osa sienistä on puiden juurisieniä, eli ne elävät mielellään yhdessä tietyn puulajin kanssa. Esimerkiksi suppilovahvero on kuusen juurisieni, minkä takia niitä kannattaa etsiä kuusimetsistä. Jotkut sienet suosivat myös niin sanottuja kulttuuriympäristöjä, jolloin niitä löytää parhaiten puistoista ja pihoilta. Esimerkki kulttuuriympäristön sienestä on keväällä tavattava kartiohuhtasieni, joka putkahtaa usein pihan istutusten kuorikatteeseen.
Ihmiset ovat käyttäneet sieniä ravinnokseen jo pitkään. Sienissä on hyvät ravintoarvot ja niiden kerääminen kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin. Sienten kerääminen ravinnoksi vaatii aina sienten tunnistamista. Jos et ole ihan varma, mikä sieni on kyseessä niin jätä se mielummin keräämättä. Luonnosta löytyy paljon helposti tunnistettavia ruokasieniä, mutta osa ruokasienistä on mahdollista sekoittaa myrkyllisiin sieniin. Hyvä tapa aloittaa sieniharrastus onkin opetella ensin helposti tunnistettavat ruokasienet ja yleisimmät myrkkysienet. Sienien tunnistamiseen voi ottaa avuksi esimerkiksi sienikirjan tai käyttää avuksi netistä löytyviä materiaaleja. Parhaiten sienestyksen maailmaan pääsee lähtemällä kokeneemman sienestäjän mukaan sieniretkelle. Aurajokilaaksossa on hyvät mahdollisuudet tunnistaa ja kerätä sieniä.
Tiesitkö, että alueen lehtometsissä voi tavata sienen aiheuttamaa hiusjäätä? Lue lisää hiusjäästä tästä.
Hiusjäätä Liedon Vanhalinnalta, kuva: Suvi Hakulinen, Aurajokisäätiö
Yleisiä ruokasieniä ja niiden kasvuympäristöjä: Sienen nimi voi kertoa, minkä puun juurisieni se on, mutta ei useinkaan rajaa pois muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi tammenherkkutatti on tammen, pähkinäpensaan ja tuomen juurisieni.
Lehtometsä:
lehtopunikkitatti, haavanpunikkitatti, tammenherkkutatti, mustatorvisieni
haavanpunikkitatti, kuva: Kari Pihlaviita 
mustatorvisieni, kuva: Panu Kujala
Tuore kangasmetsä:
keltavahvero (kantarelli), koivunpunikkitatti, lampaankääpä, herkkutatti, suppilovahvero
herkkutatti, kuva: karitelo 
keltavahvero, kuva: Juha Tuomola
Kuiva kangasmetsä:
isohapero, keltahapero, männynherkkutatti, kangasrousku (huomaathan, että useat rouskuista tulee ryöpätä ennen syömistä!)
kangasrousku, kuva: Alpo Huhmarniemi 
isohapero, kuva: onari
Luontoportista ja useista sovelluksista saat apuja sienien tunnistamiseen
Testaa tietosi Ylen sienten tunnistustestillä
Kansikuva: Ville Autio, Aurajokisäätiö