Tiesitkö, että Suomesta tunnetaan jo noin 8000 eri sienilajia ja uusia lajeja löydetään jatkuvasti lisää. Sienillä on tärkeä tehtävä luonnossa, sillä ne toimivat hajottajina. Sienet huolehtivat siitä että kuollut kasvi- ja eläinaines hajoaa ja maatuu luonnossa.
Sieniä kasvaa kaikkialla Suomessa ja niitä voi tavata kaikenlaisissa kasvuympäristöissä. Useat sienilajit kuitenkin suosivat tietynlaisia kasvuympäristöjä. Jos tietää millaista kasvuympäristöä tietty sienilaji suosii, se helpottaa niiden löytämistä. Osa sienistä on puiden juurisieniä, eli ne elävät symbioosissa tietyn puun kanssa. Esimerkiksi suppilovahvero on kuusen juurisieni, minkä takia niitä kannattaa etsiä kuusimetsistä.
Ihmiset ovat käyttäneet sieniä ravinnokseen jo pitkään. Sienissä on hyvät ravintoarvot ja niiden kerääminen kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin. Sienien kerääminen ravinnoksi vaatii aina sienen tunnistamista. Jos et ole ihan varma, mikä sieni on kyseessä niin jätä se mielummin keräämättä. Luonnosta löytyy paljon helposti tunnistettavia ruokasieniä, mutta osa ruokasienistä on mahdollista sekoittaa myrkyllisiin sieniin. Hyvä tapa aloittaa sieniharrastus onkin opetella ensin helposti tunnistettavat ruokasienet ja yleisimmät myrkkysienet.
Aurajokilaaksossa on hyvät mahdollisuudet tunnistaa ja kerätä sieniä. Sienien tunnistamiseen voi ottaa avuksi esimerkiksi sienikirjan tai käyttää avuksi netistä löytyviä materiaaleja. Paras tapa on lähteä kokeneemman sienestäjän matkaan, jolloin oppii tunnistamaan sieniä heti alusta asti luonnossa ja pääse samalla näkemään minkä tyyppisiä kasvupaikkoja eri sienilajit suosivat.
Luontoportista saa apua sienien tunnistamiseen.
Yleisiä ruokasieniä ja niiden kasvuympäristöjä. Huom, sienen nimi voi kertoa, minkä puun juurisieni se on. Esimerkiksi tammenherkkutatti on tammen, pähkinäpensaan ja tuomen juurisieni.
lehtometsä:
lehtopunikkitatti, haavanpunikkitatti, tammenherkkutatti, mustatorvisieni
haavanpunikkitatti, kuva: Kari Pihlaviita 
mustatorvisieni, kuva: Panu Kujala
tuore kangasmetsä:
keltavahvero (kantarelli), koivunpunikkitatti, lampaankääpä, herkkutatti, suppilovahvero
herkkutatti, kuva: karitelo 
keltavahvero, kuva: Juha Tuomola
kuiva kangasmetsä:
isohapero, keltahapero männynherkkutatti, kangasrousku (useat rouskuista pitää ryöpätä hyvin ennen syömistä!)
kangasrousku, kuva: Alpo Huhmarniemi 
isohapero, kuva: onari