Aurajoki saa alkunsa Oripäästä, soraharjulla sijaitsevan Tuomistonsuon lähteistä. Pienestä purosta vähitellen kasvava joki mutkittelee Oripään, Pöytyän, Auran, Liedon, Kaarinan ja Turun kautta Saaristomereen. Kokonaismatkaa joelle tulee noin 70 kilometriä. Matkan varrella jokeen yhtyy useita sivujokia ja ojia, lisäten Aurajoessa virtaavan veden määrää. Turun keskustassa joki on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Joen syvyys vaihtelee suuresti, sillä vesi kulkee useiden matalien koskien ja syvempien joenuomien kautta. Aurajoessa on 11 isompaa koskea ja lukuisia pienempiä virtauskohtia. Matalimmillaan joen ylittää kumisaappailla, kun taas sen suulle meren ääreen pääsee isommallakin aluksella.
Aurajoki on jo pitkään synnyttänyt varrelleen asutusta ja kulttuuria. Vanhimmat merkit jokivarren ihmisistä ajoittuvat rautakaudelle. Joen varrelle on siitä asti muodostunut kirkonkyliä, maataloutta ja teollisuutta. Aikanaan kaikki tämä toiminta joen varrella aiheutti myös saastumista ja muita ongelmia, joita on pitkään jatkuneilla kunnostuksilla korjailtu. Nykyään Aurajoen merkitys alueen asukkaille on jälleen suuri ja sitä hyödynnetään virkistyskäytössä monipuolisesti. Aurajoen alue on arvokkaan kulttuurihistoriansa lisäksi luontoarvoiltaan rikas. Jokivarteen mahtuu paljon erilaisia luontotyyppejä ja se onkin siksi tärkeä elinympäristö lukuisille lajeille. Aurajoen luontoa rikastavat muun muossa koskipaikat, lehdot ja jokivarren perinnemaisemat laitumineen.
Aurajokilaakso on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemaksi. Mitä se tarkoittaa?
Kansikuva: Suvi Hakulinen, Aurajokisäätiö