SAVE-hanke: Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Peltojen kipsikäsittely on lupaava keino vähentää maatalouden fosforikuormitusta. Voidaanko sen avulla vähentää Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä SAVE-hankkeessa (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä) kokeiltiin peltojen kipsikäsittelyä laajassa mittakaavassa Savijoen valuma-alueella Liedossa ja Paimiossa yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa.

Hanke on julkaissut tutkimuksen ja saatujen kokemusten pohjalta laaditun tietopaketin kipsistä, joka tarkoitettu tiedonlähteeksi maatalouden vesiensuojelutoimien toteuttajille sekä muille aiheen parissa työskenteleville. SAVE-hanke on julkaissut myös politiikkasuositukset kipsin laajamittaiselle käyttöönotolle ja liittämiseksi tuen piiriin.

SAVE on kerännyt kokemuksia kipsin käytöstä laajalla alueella. Lisäksi hankkeessa on saatu vahvistusta aiemmille tutkimuksille kipsin vesistövaikutuksista. Vaikutuksia vedenlaatuun seurataan jatkossakin – ainakin vuoteen 2020 asti. Tulosten pohjalta on laadittu suunnitelma kipsin käytölle Etelä-Suomen rannikkoalueilla sekä ehdotus kipsin liittämiseksi maatalouden tukijärjestelmien piiriin.

Hankkeen kohdealue Savijoki on Aurajoen sivujoki Liedossa. Joen pituus on noin 28 km ja koko joen valuma-alueen pinta-ala 130,50 km². Joki saa alkunsa Tarvasjoen Liedonperältä ja laskee Aurajokeen Liedossa parisataa metriä Vääntelänkosken alapuolella.

Savijoki valittiin kipsipilotin kohteeksi, sillä sen valuma-alueella on runsaasti savimailla sijaitsevia peltoja, mutta ei lainkaan järviä, jotka olisivat voineet kärsiä kipsin sulfaatista. Alueella ei myöskään ole happamia sulfaattimaita, joiden kipsaamisesta ei ole kokemuksia.

Savijoen yläosalta on olemassa hyvin pitkä ja luotettava vedenlaadun ja määrän seuranta, mikä on mahdollistanut sen, että kipsin levitysalueelle saatiin vastaavanlainen vertailualue, jolla kipsiä ei käytetä.

Hankkeen sivut https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/