Aurajokisäätiö

  • Aurajokisäätiö
  • Ajankohtaista
  • Jokityö
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus Aurajoella
  • Kartalla
  • Tapahtumat
  • Yhteystiedot
☰ X
  • Aurajokisäätiö
  • Ajankohtaista
  • Jokityö
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus Aurajoella
  • Kartalla
  • Tapahtumat
  • Yhteystiedot

Tiesitkö tätä sammalista?

Sammaleet ovat osa kasvikuntaa, mutta ne eroavat muista kasveista monin eri tavoin. Toisin kuin monilla muilla kasveilla, sammaleilla ei ole juuria. Sammaleet ottavat veden ja ravinteet suoraan maanpäällisten osiensa kautta ja kiinnittyvät alustaansa juurtumahapsien avulla. Sammaleet eivät myöskään tee siemeniä, vaan lisääntyvät itiöiden avulla, samoin kuin sanikkaat.

Sammaleet ovat usein havupuiden tapaan vihreitä ympäri vuoden. Sammaleet kasvavat pituutta yläpäästään, kun alaosa pikkuhiljaa lahoaa turpeeksi, humukseksi tai mullaksi. Turvetta sammaleista muodostuu vain kosteissa ympäristöissä ja hapettomissa oloissa. Turve muodostuu sammaleen kasvutahtiin nähden hyvin hitaasti.

Suomessa on sammalia lähes 900 lajia. Sammalia kasvaa melkein kaikenlaisissa ympäristöissä, sillä ne ovat pitkän kehityshistoriansa aikana sopeutuneet ja erikoistuneet kasvamaan erilaisilla kasvualustoilla ja monenlaisissa olosuhteissa. Kaikki sammaleet eivät edes tarvitse juurikaan kosteutta, vaan menestyvät hyvinkin kuivilla ja karuilla paikoilla.

Suomalaiset ovat hyödyntäneet sammalia entisaikoina monilla eri tavoilla. Suomen yleisin sammallaji seinäsammal on jopa saanut nimensä sen vanhan käyttötarkoituksen mukaan. Sammalta on nimittäin käytetty tiivisteenä hirsitalojen seinissä. Sammalissa on myös antimikrobisia aineita, jonka vuoksi sammalia on käytetty muun muossa terveydenhoidossa ja säilönnässä. Yksi antimikrobisista vaikuituksistaan tunnettu yleinen sammal on rahkasammal, jota on jo pitkään hyödynnetty eri ihosairauksien ja vammojen hoidossa. Nykypäivänäkin rahkasammalia käytetään myös esimerkiksi arkeologisten löydösten säilönnässä ja kuljetuksessa.

Karhunsammal puolestaan on saanut nimensä hieman erilaisesta käyttötarkoituksestaan. Karhut nimittäin käyttävät pehmeitä karhunsammalia talvipesiensä vuoraukseen. Karhunsammaleet ovat seinäsammalten ja rahkasammalten ohessa yleisiä metsiemme sammalia.

  • seinäsammal
  • rahkasammal
  • karhunsammal

Kuvat: Suvi Hakulinen, Aurajokisäätiö

Uutisia

  • Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo ja kahvila Myllärintalon Annela ovat avanneet ovensa kesään 2022!

    Aurajoen opastuskeskus Myllärintalon kesäkausi 2022 on meneillään. Esimakua kesään otettiin kahvilassa jo kevään viikonloppuina ja toukokuun alussa startattiin kesäkausi, joka kestää tänä vuonna 2.10.2022 saakka. Olemme avoinna tiistaista sunnuntaihin …

    Lue lisää
  • Kanoottiretket Aurajoella 2022

    Aurajokisäätiö järjestää kesäkaudella 2022 tuttuun tapaan melontaretkiä ja melontakursseja Aurajoella lähtöpaikkana Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo Halistenkoskella. Opastuskeskus ja kahvila ovat avoinna jo hiihtolomalla 19-27.2.2022 joka päivä klo …

    Lue lisää
  • Vesilaitosmuseon avoimet ovet 2022

    Turun Vesilaitosmuseon avoimet ovet jatkuvat taas maaliskuusta 2022 alkaen ja otamme vastaan myös ryhmiä tilauksesta vallitsevat koronasuositukset huomioon ottaen. Vesilaitosmuseo esittelee turkulaisen vesilaitostoiminnan historiaa ja luo katsauksen si …

    Lue lisää

aurajokisaatio-logo

Aurajokisäätiö sr

Valkkimyllynkuja 2, 20540 Turku

info@aurajoki.net

Aurajokisäätiön toimisto:
puh. 040 5537 409

Aurajoen opastuskeskus:
puh. 044 5537 408

Y-tunnus 1016653-0

Verkkolaskuosoite: 003710166530

Välittäjätunnus: OKOYFIHH

Google Map of Valkkimyllynkuja 2

© Aurajokisäätiö 2020