Vähäinen virtaama vaikuttaa myös Aurajoen kalastoon

Halistenkosken matala vesi on tänä kesänä tarjonnut kiinnostavan mahdollisuuden tarkkailla joen kaloja. Aurinkoisena päivänä matalassa vedessä näkyy runsaasti pikkukaloja, ja kalaportaalla asti voi nähdä suuria kalaparvia.

Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry:n kalatalousneuvoja Johanna Piipanoja kertoo, että Halistenkoskella näyttää tällä hetkellä olevan runsaasti salakkaa. Salakat tulevat koskialueelle ravinnon perässä. Virtaavassa vedessä on runsaasti hyönteisiä ja planktonia, joita salakat kerääntyvät syömään parvina. Myös Aurajoen vielä lämmin vesi pitää salakat aktiivisina.

Vähäisen virtaaman vaikutukset eivät kuitenkaan ole kaikille kalalajeille samanlaisia.

Vähäinen virtaama muuttaa kalojen elinolosuhteita

Vaikutukset riippuvat erityisesti siitä, kuinka alas virtaama laskee, kuinka pitkään vähävetinen jakso kestää ja millainen joen rakenne on. Pienissä joissa vaikutukset voivat olla huomattavia jo yhden kuivan kesän aikana.

Aurajoen kaltaisella padotulla joella vähäisen virtaaman vaikutukset ovat hieman erilaisia. Padot muuttavat veden luonnollista kulkua ja virtaaman vaihtelua. Padon yläpuolella virtaus hidastuu, veden viipymä kasvaa ja vesi lämpenee kesällä helpommin. Syvemmissä ja rehevämmissä kohdissa myös happipitoisuus voi heikentyä.

Eri kalalajeille nämä muutokset merkitsevät eri asioita. Vaelluskalat ovat herkempiä korkeille veden lämpötiloille ja happipitoisuuden laskulle kuin esimerkiksi ahvenet, hauet ja särkikalat. Vähäisen virtaaman aikana kalat hakeutuvatkin sinne, missä niille on riittävästi vettä, ravintoa ja happea.

Joen virtaama syntyy koko valuma-alueella

Kalojen kannalta merkitystä ei ole ainoastaan sillä, mitä joen uomassa tapahtuu. Myös koko valuma-alue vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja kuinka nopeasti vettä päätyy jokeen.

Luonnontilainen valuma-alue pidättää vettä ja vapauttaa sitä hitaammin, jolloin joen virtaama pysyy tasaisempana. Voimakkaasti ojitetulla valuma-alueella vesi puolestaan poistuu nopeammin. Sateilla tämä voi näkyä nopeasti kasvavina virtaamina, mutta pitkien kuivien jaksojen aikana vettä on joessa vähemmän.

Ojitukset voivat siis voimistaa virtaaman vaihtelua: vettä tulee nopeasti silloin, kun sitä on paljon, mutta kuivina aikoina valuma-alueelta vapautuu vettä vähemmän.

Tällä on vaikutuksia myös kalastoon.

Keväällä ja rankkasateilla

• vesi kulkeutuu nopeasti uomaan
• virtaama nousee nopeasti
• kiintoainekuormitus voi kasvaa
• kutusoraikoille voi kulkeutua hienoa sedimenttiä
• voimakas virtaus voi huuhtoa mätiä ja pienpoikasia tai muuttaa niiden elinympäristöä.

Kesällä

• valuma-alueelle varastoitunutta vettä on vähemmän
• pohjavesivaikutus voi heikentyä
• purojen ja pienten jokien virtaama laskee
• vesi lämpenee
• kalojen käytettävissä oleva elinympäristö vähenee.

Syksyllä

• vähäinen virtaama voi vaikeuttaa vaelluskalojen nousua
• kutuvaelluksen ajoittuminen voi häiriintyä
• pienet sivu-uomat voivat muuttua kulkukelvottomiksi.

Vettä kannattaa pidättää valuma-alueella

Veden pidättämisellä valuma-alueella voidaan vaikuttaa sekä veden laatuun että kalojen elinolosuhteisiin. Kun vettä varastoituu maisemaan ja vapautuu sieltä hitaammin, joen virtaama voi pysyä tasaisempana myös kuivina kausina.

Kaikenlaiset vettä valuma-alueella pidättävät toimet ovatkin sekä veden laadun että kalaston kannalta myönteisiä. Niistä hyötyvät erityisesti vaelluskalat.

Kun pidämme vettä maisemassa pidempään, pidämme myös joet elinvoimaisina.

Johanna Piipanoja, Länsi-Suomen Kalatalouskeskus ry kalatalousneuvoja.