Aurajokisäätiö

  • Aurajokisäätiö
  • Ajankohtaista
  • Jokityö
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus Aurajoella
  • Kartalla
  • Tapahtumat
  • Yhteystiedot
☰ X
  • Aurajokisäätiö
  • Ajankohtaista
  • Jokityö
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus Aurajoella
  • Kartalla
  • Tapahtumat
  • Yhteystiedot

Aurajokilaakson sammakkoeläimiä

Sammakkoeläimet suosivat kosteita ja varjoisia elinympäristöjä, joissa on mahdollisuus saada vesikasveista ja pohjasta suojaa. Aurajoen varressa hyviä paikkoja ovat hitaasti virtaavat kohdat sekä pienemmät sivujoet ja ojat. Sammakkoeläimet viihtyvät myös jokivarren lammissa ja isoissa lammikoissa. Kaikki sammakkoeläimet elävät täysikasvuisina pääosin maalla, mutta ovat riippuvaisia vedestä lisääntymisestapansa vuoksi. Sekä sammakot, että rupikonnat ääntelevät toisinaan kovaäänisestikin soidinaikanaan ja niitä voikin etenkin keväällä ja alkukesästä olla helpompi kuulla kuin nähdä.

Aurajokilaaksossa voi tavata Suomen yleisimpiä sammakkoeläimiä. Yleisimmät lajit ovat ruskosammakko, viitasammakko, rupikonna ja vesislisko, eli manteri. Nämä kaikki lajit ovat Suomessa rahoitettuja, joten niitä ei saa häiritä tai ottaa kiinni ja myös sammakonkutu tulee jättää rauhaan.

Ruskosammakko ja viitasammakko näyttävät maallikon silmään melko samalta ja niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan, varsinkin kun niiden lähelle pääseminen voi olla vaikeaa. Molempien väritys vaihtelee ruskean eri sävyistä vihertävään. Niillä on kostean kiiltävä iho ja pitkät takaraajat. Maalla ne liikkuvat useimmiten hyppien ja vedessä ne uivat ”sammakkoa”.

Rupikonnan erottaminen sammakoista on helpompaa. Rupikonnan iho on kuivempi kuin sammakoiden ja sen ihossa on runsaasti nystyröitä. Rupikonnalla erittää ihonsa läpi myrkyllisiä aineita, joiden ansioista petoeläimet oppivat olemaan käyttämättä sitä ravintonaan. Se on väriltään yksisävyisen ruskea. Rupikonna on sammakoita tanakampi ja sillä on lyhemmät jalat kuin sammakoilla, minkä takia se etenee kävellen, eikä loikkimalla.

Vesiliskon väritys vaihtelee rusehtavasta vihreään ja sillä on selässä mustia täpliä. Sen vatsapuoli on yleensä kirkkaan oranssi. Kutuaikana uroksille muodostuu aaltoileva harja joka ulottuu selästä pyrstöön asti. Vesilisko ei yleiskielisestä nimityksestään huolimatta ole lisko ja tämän takia siitä onkin ehdotettu käytettävän nimitystä manteri.

Tiesitkö, että kun sammakkoeläimet talvehtivat vesistöjen pohjissa, ne saavat kaiken tarvitsemansa hapen ihonsa läpi?

Kuuntele sammakkojen ja rupikonnien ääniä täältä
Lisätietoa Suomen sammakkoeläimistä löydät täältä

  • viitasammakko
  • ruskosammakko
  • rupikonna
  • vesilisko

Kuvien lähteet: ruskosammakko, viitasammakko, rupikonna, vesilisko
Kansikuva: ruskosammakon kutu

Uutisia

  • Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo ja kahvila Myllärintalon Annela ovat avanneet ovensa kesään 2022!

    Aurajoen opastuskeskus Myllärintalon kesäkausi 2022 on meneillään. Esimakua kesään otettiin kahvilassa jo kevään viikonloppuina ja toukokuun alussa startattiin kesäkausi, joka kestää tänä vuonna 2.10.2022 saakka. Olemme avoinna tiistaista sunnuntaihin …

    Lue lisää
  • Kanoottiretket Aurajoella 2022

    Aurajokisäätiö järjestää kesäkaudella 2022 tuttuun tapaan melontaretkiä ja melontakursseja Aurajoella lähtöpaikkana Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo Halistenkoskella. Opastuskeskus ja kahvila ovat avoinna jo hiihtolomalla 19-27.2.2022 joka päivä klo …

    Lue lisää
  • Vesilaitosmuseon avoimet ovet 2022

    Turun Vesilaitosmuseon avoimet ovet jatkuvat taas maaliskuusta 2022 alkaen ja otamme vastaan myös ryhmiä tilauksesta vallitsevat koronasuositukset huomioon ottaen. Vesilaitosmuseo esittelee turkulaisen vesilaitostoiminnan historiaa ja luo katsauksen si …

    Lue lisää

aurajokisaatio-logo

Aurajokisäätiö sr

Valkkimyllynkuja 2, 20540 Turku

info@aurajoki.net

Aurajokisäätiön toimisto:
puh. 040 5537 409

Aurajoen opastuskeskus:
puh. 044 5537 408

Y-tunnus 1016653-0

Verkkolaskuosoite: 003710166530

Välittäjätunnus: OKOYFIHH

Google Map of Valkkimyllynkuja 2

© Aurajokisäätiö 2020