Aurajokisäätiö

  • Aurajokisäätiö sr
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Jokityö
  • Historia
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus
  • Kouluille
  • Kartalla
  • Yhteystiedot
☰ X
  • Aurajokisäätiö sr
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Jokityö
  • Historia
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus
  • Kouluille
  • Kartalla
  • Yhteystiedot

Aurajokilaakson nilviäisiä

Mitä ovat nilviäiset? Tämän ryhmän tieteellinen nimi Mollusca antaa vinkin sen tunnistamiseen. Nimi on johdettu latinankielen sanasta mollis, joka merkitsee pehmeää. Nilviäiset ovatkin selkärangattomien ja pehmeäruumiisten eliöiden ryhmä. Suomessa tavataan 23 eri etanalajia, 73 eri kotilolajia ja noin 35 simpukkalajia. Aurajokilaaksossa voi nähdä näistä lajeista useita, mutta niiden tunnistaminen vaatii yleensä harjoittelua, sillä ne eivät ole kaikille valmiiksi yhtä tuttuja kuin monet muut lajit. Nilviäisistä löytyy sekä tuoretta kasviainesta hyödyntäviä lajeja, että jo lahoamisvaiheessa olevan kasviaineksen hajottajia.

Yksi Suomen suurimmista etanalajeista on ukkoetana. Sen väritys vaihtelee mustan ja harmaan sävyistä rusehtavaan ja se voi olla jopa 10-20 cm pitkä. Sillä on selässä harja, joka erottuu parhaiten sen peräpäässä. Ukkoetana on metsien laji, jonka voi nähdä myös pihan suojaisissa paikkoissa. Ukkoetana on varsin hyödyllinen kotoperäinen laji, jota ei tule sekoittaa muihin kookkaisiin etanoihin, kuten vieraslaji espanjansiruetanaan.

Kotilot erottaa etanoista helposti, koska niillä on suojanaan kova kalkkikuori. Kotilot tarvitsevat kuorensa rakentamiseen runsaasti kalkkia, minkä takia ne viihtyvät happamassa maaperässä. Tämä takia monet kotilot ovat lehtomaisten alueiden lajeja, joten niille löytyy hyviä elinympäristöjä myös Aurajokilaaksosta. Lehtokotilo on alueella yleinen ja se viihtyy ympäristössä, joissa on runsaasti kasvillisuutta. Lehtokotilon kuori on pohjaväriltään tumman- tai punertavanruskea ja siinä on epäsäännöllisiä kellertäviä laikkuja. Maalla elävien nilviäisten lisäksi myös joessa elää useita kotilolajeja, kuten Suomen suurin vesikotilolaji piippolimakotilo.

Aurajoessa on tavattu myös useita simpukkalajeja, joista mielenkiintoisin on kenties vaarantunut vuollejokisimpukka. Vuollejokisimpukka kuuluu tiukasti suojeltuihin EU:n eläinlajeihin, eikä niille tärkeitä elinympäristöjä saa tahallisesti heikentää tai hävittää.

Tiesitkö, että etanat ovat hermafrodiitteja, eli kaksineuvoisia?

Lisätietoa etanoista, kotiloista ja simpukoista.

  • ukkoetana
  • lehtokotilo
  • piippolimakotilo
  • vuollejokisimpukka

Kuvien lähteet: ukkoetana, lehtokotilo, piippolimakotilo, vuollejokisimpukka
Kansikuva: Suvi Hakulinen, Aurajokisäätiö

Uutisia

  • Työpaikka avoinna: Aurajokisäätiö hakee toiminnanjohtajaa!

    Aurajokisäätiö sr hakee toiminnanjohtajaa pitkäaikaisen työntekijänsä jäätyä eläkkeelle. Aurajokisäätiön tavoitteena on terve ja elinvoimainen Aurajoki, joka on myös maisemallisesti ja virkistyksellisesti arvokas. Säätiön ovat perustaneet vuonna 1993 A …

    Lue lisää
  • Vesilaitosmuseossa vielä avoimet ovet 8.10.2023 ja 29.10.2023

    Turun Vesilaitosmuseossa on järjestetään yleisön pyynnöstä vielä kahdet avoimet ovet syksyn 2023 aikana seuraavasti: su 8.10.2023 klo 12-14 su 29.10.2023 klo 12-14 Museossa on tuolloin maksuton sisäänpääsy, tervetuloa! Vesilaitosmuseo esittelee turkula …

    Lue lisää
  • Vieraskasvi jättipalsamin kitkentä jatkui kolmatta kesää Aurajoella

    Tunnetko haitallisen vieraskasvi jättipalsamin? Tiedätkö sen esiintymiä Aurajoen ja sen sivuhaarojen varrella? Jättipalsami ei kuulu Suomen luontoon. Se leviää tehokkaasti laajoiksi kasvustoiksi, valtaa alaa alkuperäisen luonnon kasveilta ja altistaa r …

    Lue lisää

aurajokisaatio-logo

Aurajokisäätiö sr

Valkkimyllynkuja 2, 20540 Turku

info@aurajoki.net

Aurajokisäätiön toimisto:
puh. 040 5537 409

Aurajoen opastuskeskus:
puh. 044 5537 408

Y-tunnus 1016653-0

Verkkolaskuosoite: 003710166530

Välittäjätunnus: OKOYFIHH

Google Map of Valkkimyllynkuja 2

© Aurajokisäätiö 2023