Luonnontila ei ole koskaan täysin vakaa, vaan monet eri tekijät vaikuttavat jatkuvasti luontoon ja sen lajistoon. Yksi isoimmista vaikuttajista ovat tietysti ihmiset. Ihmiset ovat vaikuttaneet monella tapaa myös Aurajokilaakson luontoon. Yksi esimerkki ihmisen vaikutuksesta ovat alueen vieraslajit. Vieraslajien katsotaan olevan yksi isoimmista syistä maailmanlaajuiseen luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.
Vieraslajit ovat eliölajeja, jotka ovat ihmisen vaikutuksesta levinneet uusille alueille, joissa niitä ei luontaisesti tavata. Ihminen on levittänyt lajeja tahallaan ja tahattomasti. Esimerkiksi tietyt kasvilajit ovat levinneet ihmisten puutarhoista luontoon. Tästä hyvä esimerkki on maanteiden varsilla kasvava komealupiini. Minkki ja supikoira taas ovat levinneet Suomen luontoon turkistarhoilta. Jos vieraslajit todetaan tarpeeksi haitallisiksi alueen muille eliölle, ne määritellään haitallisiksi vieraslajeiksi. Vieraslajit voivat esimerkiksi viedä elintilaa alueen kotoperäisiltä lajeilta ja lopulta jopa syrjäyttää ne. Haitallisia vieraslajeja pyritään torjumaan monin keinoin ja myös Aurajokisäätiö tekee työtä niiden poistamiseksi Aurajokilaaksosta. Vapaaehtoistalkoot ja alueen asukkaiden aktiivisuus ovat oleellisessa roolissa vieraslajien torjunnassa.
Toisinaan vieraslajin määritteleminen haitalliseksi on hidasta, sillä se vaatii kattavaa tutkimusta ja kriteerit määrittelylle ovat tiukat. Esimerkiksi Aurajoessa agressiivisesti leviävää keltalammikkia ei ole vielä listattu haitallisten lajien viralliseen listaan, vaikka sen tiedetään aiheuttavan ongelmia vesistössä. Lammikki haittaa etenkin vesistön virkistyskäyttöä aiheuttaessaan levitessään vesistön umpeenkasvua.
Kaikki vieraslajit eivät kuitenkaan suinkaan ole haitallisia. Esimerkiksi sympaattinen ja pidetty pihojen asukki siili on käytännössä vieraslaji. Siili on kuitenkin löytänyt Suomen luonnnosta paikkansa, eikä se uhkaa alkuperäislajeja, aiheuta taloudellista tai terveydellistä haittaa. Siilit ovatkin päin vastoin Suomessa rauhoitettuja.
Tulokaslajit ovat eliölajeja, jotka ovat levinneet uusille alueilla ilman ihmisen vaikutusta. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen on mahdollistanut uusien eliölajien levittäytymisen uusille alueille. Suomen lajeista muun muossa rusakko ja valkoposkihanki ovat tulokaslajeja, jota tavataan myös Aurajokilaaksossa. Tulokaslajeja kohtaan ei kohdisteta torjuntatoimenpiteitä, sillä niiden leviämistä pidetään luonnollisena eliöstön muutoksena, sekä myös usein varsin tarpeellisena sopeutumiskeinona ympäristön muutoksiin.
Aurajokisäätiön ja Paimionjokiyhdistyksen yhteisestä jättipalsamihankkeesta voit lukea täältä.
Suomen vieraslajeista, niiden tunnistamisesta ja torjunnasta voit lukea lisää täältä. Palvelussa voit myös ilmoittaa vieraslajihavainnoistasi.
Kuvien lähteet: espanjansiruetana, minkki, supikoira, jättipalsami, kaukasianjättiputki, komealupiini
Kansikuva: Suvi Hakulinen, Aurajokisäätiö