Hyönteisiä on helppo bongata missä tahansa, koska niitä löytyy niin erilaisista elinympäristöistä. Osa niistä on isoja ja värikkäitä ja osa vaatimattoman värisiä ja mikroskooppisen pieniä. Aurajokilaaksossa on hyvät mahdollisuudet bongata esimerkiksi perhosia aurinkoisilta luonnonkukkaniityiltä, tai sudenkorentoja saalistamassa joen tuntumassa. Kookkaat kovakuoriaiset kiinnittävät myös helposti ulkoilijan huomion komealla kitiinikuorellaan, joskin monet kovakuoriaiset piilottelevat etenkin päiväsaikaan karikkeen seassa. Hyönteisille tyypillistä on elinkierron aikainen muodonmuutos, usein munasta toukaksi ja toukasta aikuiseksi.
Hyönteiset ovat lajimäärältään suurin biologinen luokka. Niitä tunnetaan maailmanlaajuisesti yli miljoona lajia ja Suomessakin tavataan noin 24 000 lajia. Hyönteiset ansaitsevatkin tulla huomatuksi. Tämän monimuotoisen ryhmän lajintunnistus voi kuitenkin tuntua vaikealta, sillä vaihtoehtoja on paljon. Hyönteisten tunnistaminen on helpoin aloittaa lahkoista, joita ovat esimerkiksi perhoset, sudenkorennot, kovakuoriaiset ja Suomen suurin lahko pistiäiset. Lahkon tunnistaminen helpottaa huomattavasti myös lajin tunnistamista, koska vaihtoehdot vähenevät merkittävästi. Toisinaan hyönteisiä ei kuitenkaan ilman mikroskooppia tai laboratoriovälineitä pysty tunnistamaan lajilleen ja on tyydyttävä tunnistustasossa sukuun.
Hyönteiset ovat oleellinen osa ekosysteemiä toimiessaan muun muossa pölyttäjinä, hajottajina, petoina ja muiden eläinten ravintona. Etenkin pölyttäjähyönteiset kuten mehiläinen ja kimalainen ovat ihmiselle elintärkeitä, koska ne pölyttävät kasveja, joita myös ihmiset käyttävät ravinnokseen. Hyönteisten ja kasvien välillä on molemmille ryhmille korvaamattomia ryhmien välisiä vuorovaikutussuhteita.
Tiesitkö: Jos Suomen eliölajit suhteuttaisi esimerkiksi 30 oppilaan ryhmään, niin ryhmässä peräti 18 henkeä edustaisi hyönteisiä, 6 erilaisia sieniä, 2 kasveja ja 3 henkeä moninaisia pikkuryhmiä nivelmadoista nilviäisiin.
Vain 1 oppilas edustaisi selkärankaisia, johon me ihmisetkin nisäkkäinä lintujen ja kalojen ynnä
muiden ohella kuulumme. (lähde: Luonnontieteellinen keskusmuseo)
Lisätietoa Suomen hyönteisistä saat täältä
Tunnistusapua Suomen kovakuoriaisiin saat täältä
Kuvien lähteet: ritariperhonen, myskijäärä
Kansikuva: Otto Hölsö, Aurajokisäätiö