Aurajokisäätiö

  • Aurajokisäätiö sr
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Jokityö
  • Historia
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus
  • Kouluille
  • Kartalla
  • Yhteystiedot
☰ X
  • Aurajokisäätiö sr
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Jokityö
  • Historia
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus
  • Kouluille
  • Kartalla
  • Yhteystiedot

Aurajokilaakson kasveja

Aurajokilaaksossa on rikas kasvisto. Kasvien monimuotoisuutta lisää erilaisten kasvuympäristöjen runsaus. Jokilaaksossa on mahdollisuus päästä kulkemaan niin rehevissä lehtometsissä kuin kuivissa kangasmetsissäkin. Joen rannalla on sekä luonnotilaista rehevää kasvillisuutta, että karumpia kallioita ja niittyjä. Maatalousalueilla Aurajokea suoj́aa suojavyöhyke, joka vähentää pelloilta valuvaa ravinnekuormitusta. Jokivarren laitumet ovat myös tärkeä osa Aurajokilaakson perinnemaisemaa.

Joessa ja sen rannoilla voi tavata esimerkiksi ulpukkaa, osmankäämiä, kurjenmiekkaa, vehkoja ja erikoisen mallisen pystykeiholehden. Jokilaakson lehtometsissä on lehtometsälle tyypillisiä jalopuulajeja kuten tammi, lehmus ja vaahtera. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat esimerkiksi kelta-, sini- ja valkovuokot. Jokilaakson luonnontilaisilla niityillä kasvaa lukuisia arvokkaita kukkivia lajeja, jotka muun muossa tarjoavat ravintoa hyönteisille. Kauempana joesta on myös tuoretta- ja kuivaa kangasmetsää, jonka lajistoihin kuuluvat mm. mänty, kuusi, mustikka ja puolukka sekä monet eri sanikkaiset ja sammaleet. Sammaleet ovatkin hyvin monimuotoinen ja mielenkiintoinen ryhmä, josta voit lukea lisää täältä. Metsät tarjoavat paitsi elinpaikkoja lukuisille nisäkkäille ja linnuille, myös ihmisille paikan rentoutua.

Aurajoen alueella on siis hyvä mahdollisuus tutustua Suomen eri metsätyyppeihin ja kasvillisuusalueisiin. Jo lyhyenkin retken aikana voi nähdä useita erilaisia kasvupaikkoja ja lukuisia kasvilajeja. Kasvien tunnistaminen on helppo aloittaa vaikka oman pihan tai lähialueen kasveista. Kasveja tunnistaessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti lehtien ja kukinnon muotoon, sekä kasvupaikkaan.

Tiesitkö, että joillan kasveilla ei ole ollenkaan lehtivihreää? Mäntykukka on esimerkki loiskasvista, joka saa energiansa yhteyttämisen sijaan sienirihmaston kautta puilta.

Testaa: Kuinka hyvin sinä tunnet luonnonkukkia?
Apuja kasvien tunnistamiseen saat esimerkiksi luontoportista, tai tekoälyä käyttäviästä sovelluksista.

  • tammi
  • vaahtera
  • kielo
  • käenkaali
  • mäntykukka

Kuvat: Suvi Hakulinen (mäntykukka) ja Otto Hölsö (muut), Aurajokisäätiö

Uutisia

  • Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin eläkkeelle

    Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin on jäänyt eläkkeelle syksyllä 2023. Vuodesta 2006 lähtien säätiön palveluksessa työskennellyt Sinikka haluaa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja Aurajoen ystäviä kuluneista vuosista ja toivottaa menes …

    Lue lisää
  • Keltalammikin torjuntatyö Aurajoella

    Keltalammikki on levinnyt viime vuosina hallitsemattomasti lounaisimman Suomen vesistöissä. Aurajoen ohella sitä on tavattu muun muassa Paimionjoella, Haunisten altaalla Raisiossa, Maskun hiekkakuopilla ja Naantalin Luolalanjärvellä. Kelluva vesikasvi …

    Lue lisää
  • Aurajoen opastuskeskus Myllärintalon ja kesäkahvila Myllärintalon Annelan kausi päättyi 17.9.2023. Tavataan taas ensi keväänä.

    Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo ja kesäkahvila Myllärintalon Annela kesäkausi 2023 päättyi Turun päivään 17.9.2023. Kiitämme kaikkia vierailijoitamme ja toivomme näkevämme teidät taas ensi kesänä! Halistenkoski ympäristöineen yhdistää ainutlaatuise …

    Lue lisää

aurajokisaatio-logo

Aurajokisäätiö sr

Valkkimyllynkuja 2, 20540 Turku

info@aurajoki.net

Aurajokisäätiön toimisto:
puh. 040 5537 409

Aurajoen opastuskeskus:
puh. 044 5537 408

Y-tunnus 1016653-0

Verkkolaskuosoite: 003710166530

Välittäjätunnus: OKOYFIHH

Google Map of Valkkimyllynkuja 2

© Aurajokisäätiö 2023