Aurajokisäätiö

  • Aurajokisäätiö
  • Ajankohtaista
  • Jokityö
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus Aurajoella
  • Kartalla
  • Tapahtumat
  • Yhteystiedot
☰ X
  • Aurajokisäätiö
  • Ajankohtaista
  • Jokityö
  • Melonta
  • Luontoretki
  • Kalastus Aurajoella
  • Kartalla
  • Tapahtumat
  • Yhteystiedot

Aurajokilaakson kasveja

Aurajokilaaksossa on rikas kasvisto. Kasvien monimuotoisuutta lisää erilaisten kasvuympäristöjen runsaus. Jokilaaksossa on mahdollisuus päästä kulkemaan niin rehevissä lehtometsissä kuin kuivissa kangasmetsissäkin. Joen rannalla on sekä luonnotilaista rehevää kasvillisuutta, että karumpia kallioita ja niittyjä. Maatalousalueilla Aurajokea suoj́aa suojavyöhyke, joka vähentää pelloilta valuvaa ravinnekuormitusta. Jokivarren laitumet ovat myös tärkeä osa Aurajokilaakson perinnemaisemaa.

Joessa ja sen rannoilla voi tavata esimerkiksi ulpukkaa, osmankäämiä, kurjenmiekkaa, vehkoja ja erikoisen mallisen pystykeiholehden. Jokilaakson lehtometsissä on lehtometsälle tyypillisiä jalopuulajeja kuten tammi, lehmus ja vaahtera. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat esimerkiksi kelta-, sini- ja valkovuokot. Jokilaakson luonnontilaisilla niityillä kasvaa lukuisia arvokkaita kukkivia lajeja, jotka muun muossa tarjoavat ravintoa hyönteisille. Kauempana joesta on myös tuoretta- ja kuivaa kangasmetsää, jonka lajistoihin kuuluvat mm. mänty, kuusi, mustikka ja puolukka sekä monet eri sanikkaiset ja sammaleet. Sammaleet ovatkin hyvin monimuotoinen ja mielenkiintoinen ryhmä, josta voit lukea lisää täältä. Metsät tarjoavat paitsi elinpaikkoja lukuisille nisäkkäille ja linnuille, myös ihmisille paikan rentoutua.

Aurajoen alueella on siis hyvä mahdollisuus tutustua Suomen eri metsätyyppeihin ja kasvillisuusalueisiin. Jo lyhyenkin retken aikana voi nähdä useita erilaisia kasvupaikkoja ja lukuisia kasvilajeja. Kasvien tunnistaminen on helppo aloittaa vaikka oman pihan tai lähialueen kasveista. Kasveja tunnistaessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti lehtien ja kukinnon muotoon, sekä kasvupaikkaan.

Tiesitkö, että joillan kasveilla ei ole ollenkaan lehtivihreää? Mäntykukka on esimerkki loiskasvista, joka saa energiansa yhteyttämisen sijaan sienirihmaston kautta puilta.

Testaa: Kuinka hyvin sinä tunnet luonnonkukkia?
Apuja kasvien tunnistamiseen saat esimerkiksi luontoportista, tai tekoälyä käyttäviästä sovelluksista.

  • tammi
  • vaahtera
  • kielo
  • käenkaali
  • mäntykukka

Kuvat: Suvi Hakulinen (mäntykukka) ja Otto Hölsö (muut), Aurajokisäätiö

Uutisia

  • Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo ja kahvila Myllärintalon Annela ovat avanneet ovensa kesään 2022!

    Aurajoen opastuskeskus Myllärintalon kesäkausi 2022 on meneillään. Esimakua kesään otettiin kahvilassa jo kevään viikonloppuina ja toukokuun alussa startattiin kesäkausi, joka kestää tänä vuonna 2.10.2022 saakka. Olemme avoinna tiistaista sunnuntaihin …

    Lue lisää
  • Kanoottiretket Aurajoella 2022

    Aurajokisäätiö järjestää kesäkaudella 2022 tuttuun tapaan melontaretkiä ja melontakursseja Aurajoella lähtöpaikkana Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo Halistenkoskella. Opastuskeskus ja kahvila ovat avoinna jo hiihtolomalla 19-27.2.2022 joka päivä klo …

    Lue lisää
  • Vesilaitosmuseon avoimet ovet 2022

    Turun Vesilaitosmuseon avoimet ovet jatkuvat taas maaliskuusta 2022 alkaen ja otamme vastaan myös ryhmiä tilauksesta vallitsevat koronasuositukset huomioon ottaen. Vesilaitosmuseo esittelee turkulaisen vesilaitostoiminnan historiaa ja luo katsauksen si …

    Lue lisää

aurajokisaatio-logo

Aurajokisäätiö sr

Valkkimyllynkuja 2, 20540 Turku

info@aurajoki.net

Aurajokisäätiön toimisto:
puh. 040 5537 409

Aurajoen opastuskeskus:
puh. 044 5537 408

Y-tunnus 1016653-0

Verkkolaskuosoite: 003710166530

Välittäjätunnus: OKOYFIHH

Google Map of Valkkimyllynkuja 2

© Aurajokisäätiö 2020