Liedossa sijaitseva Vanhalinna on yksi Suomen merkittävimmistä esihistoriallisista muinaislinnoista. Nykyään alueella sijaitsee 1930-luvulla rakennettu Vanhalinnan kartano, jonka yhteydessä toimii museo, kesäkahvila ja pakohuone. Lisätietoa alueen palveluista ja aktiviteeteista saat Vanhalinnan nettisivuilta.
Alueella on hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja se onkin suosittu retkikohde. Vanhalinnan ympäristössä on useita reittejä, jotka kulkevat metsien kautta peltojen ja niittyjen reunoja pitkin aina linnavuoren huipulle asti. Huipulle pääsee kiipeämään Vanhalinnan kartanon vierestä lähteviä portaita pitkin. Vuorelta aukeaa komea näkymä Aurajokilaaksoon. Huipulla on hyviä paikkoja tauon pitämiseen ja eväiden syöntiin. Vanhalinnan vieressä kulkee museotieksi määritelty osuus Hämeen Härkätiestä, joka on ollut yhdessä Aurajoen kanssa historiallisesti tärkeä kulkureitti. Vanhalinnan ympäristössä on lisäksi opastauluin ja ääniopastein varustettuja kulttuuripolkuja, joiden varrella on mahdollisuus oppia uutta alueesta ja sen historiasta.
Vanhalinnan kasvillisuus on runsasta ja suurin osa alueen kasveista kuuluu eteläisen tammivyöhykkeen lehtolajeihin. Lajistossa on nähtävissä myös ihmisen vaikutus. Alueelta on nimittäin löytynyt useita muinaistulokkaita. Ne ovat joko ihmisen sinne istuttamia tai ihminen on edesauttanut niiden saapumista alueelle. Esimerkki tälläisestä kasvista on kirkkaankeltainen keltamatara (kuva alla), joka on ollut Suomessa yksi tärkeimmistä värjäyskasveista. Sen juuresta saadaan punaista väriä ja kukista keltaista. Sitä on käytetty myös rohdoskasvina esimerkiksi turvotuksen ja pintahaavojen hoitoon.
näkymä Vanhalinnan huipulta Turun suuntaan 
keltamatara 
Vanhalinnan portaat 
Aurajoki 
jokivarren kasvillisuutta 
lampaita laitumella